Lievä yliannos kirkon hallintoa…….

Edellisellä kirjoittamiskerralla kirkolliskokous oli vielä menossa, mutta nyt ollaan jo seurakuntavaaleissa. Tulin juuri Töölön kirkolta, missä olen ollut noin kymmenen tuntia. Eittämättä tunnen olleeni hyödyksi seurakunnalleni, mutta hallintoa tulee nyt niin silmistä kuin korvistakin.

Ensimmäisen vaalipäivän äänestäjäsaldo ei kovin korkealle noussut. Emme päässeet edes yli ennakkoäänien, joita oli 264. Kun äänioikeutettuja on 8740, ennakkoäänillä päästiin kolmeen prosenttiin. Nyt lietäneen jossain vähän yli viidessä prosentissa.

Ilma oli surkea, tuli räntää ja vettä.

Valtaosa äänestäjistä oli iäkästä väkeä. Nuoria aikuisia oli korkeintaan muutama kymmen. Kysäisin joiltakuilta, olivatko käyneet katsomassa ehdokkaita netissä tai vierailleet vaalikoneella. Eivät olleet. Otos oli suppea, mutta ehkä ensi kerralla kannattaa tiedottaa vielä nykyistäkin pontevammin.

Huominen on arkipäivä. Ilman entistä kokemusta veikkaan, että hyvä jos pääsemme sataan äänestäjään.

Kirkolliskokouksesta lienee syytä kertoa vielä vähän, koska monet sen päätökset heijastuvat jossain vaiheessa seurakuntien arkeen.

---------------

Mitä tarkoittaa, että kirkolliskokous päättää?

Kun kirkolliskokous päättää esimerkiksi, että seurakunnat saavat jatkossa itse määrittää jumalanpalvelusten alkamisajat, se tarkoittaa että:

Asia lähtee kirkkohallitukseen, jossa tehdään tarvittavat muutokset Kirkkojärjestykseen. Kun ne ovat tulleet voimaan, käytäntöä voidaan alkaa soveltaa.

Käytännössä kirkolliskokouksen päätös ei juuri koskaan muuta asioita heti, vaan vasta sen jälkeen kun se on puettu pykäliksi ja/tai ohjeiksi.

-----------------

Kirkolliskokous päätti tässä istunnossaan mm. seuraavista asioista:

* Seurakuntavaalien äänestysikäraja lasketaan 16-vuoteen. Jos kaikki menee hyvin, uusi ikäraja on käytössä jo seuraavissa vaaleissa.

* Seurakunnat saavat varsin itsenäisesti päättää jumalanpalvelustensa alkamisajat. Riittää kun asiasta ilmoitetaan tuomiokapitulille. Vienee muutaman vuoden ennen kuin astuu voimaan.

* Parokiaalisuuden eduista ja haitoista erityisesti seurakuntayhtymän alueella tehdään selvitys. Parokiaalisuus tarkoittaa, että ihminen on pakosta sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hän asuu. Jos asiaa muutettaisiin, voisi olla mahdollista mm. säilyttää entisen seurakunnan jäsenyys niin kauan kuin muuttaa yhtymän rajojen sisällä

Sata sivua virkamiesoikeutta

Pisin lähetekeskustelu käytiin kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten muuttamisesta. Uudistus on iso, materiaalia on toistasataa sivua ja se tuli suomenkielisille edustajille vajaata viikkoa ennen kokousta ja ruotsinkielisille kokouksessa.

Kirkolliskokousedustajien mielestä asiaan perehtymiseen ei ollut riittävästi aikaa ja siksi lähetekeskustelua päätettiin jatkaa kevätistuntokaudella.

Seuraava teksti on lainattu evl.fi –sivuilta:

Uudistuksen tavoitteena on kirkon viranhaltijoiden oikeusaseman sekä oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyttäminen. Myös seurakuntien velvollisuudet työnantajana selkeytyisivät.

Esityksen säännökset liittyvät asioihin, joista ei kirkkolaissa ole tähän asti säädetty tai jotka kaipaavat muutosta. Uudet säännökset koskevat muun muassa virkasuhteen lajeja, lomauttamista, viranhoitomääräystä, työnantajan velvollisuuksia ja työturvallisuutta.

Lähetekeskustelussa kyseltiin, miten pitkälle kirkon tulee seurata muun yhteiskunnan lainsäädäntöä ja miten kirkon toiminnan ominaisluonne ja sen virkoihin liittyvät teologisen näkemykset voivat tulla säännöksissä esiin.

Keskustelua herättivät muun muassa syrjintäkielto sekä kysymys siitä, mikä olisi tuomiokapitulin ja seurakunnan työnjako pappien ja kanttorien työnantajaroolissa. Kysymyksiä nousi myös palvelussuhteen päättämismenettelyn uudistamisesta.

Toisaalta katsottiin, ettei käytännön asioiden järjestäminen muuta kirkon toiminnan teologisia perusteita ja että johtaminen on seurakunnissa sitä helpompaa, mitä selkeämmät säännöt ovat.

Keskustelu oli varsin railakkaa ja kirkolliskokouksen konservatiivit tarttuivat varsin hanakasti kiinni ehdotuksen joihinkin kohtiin. Juridisesti muotoiltujen ilmaisujen takana kun on mm. kurinpitokäytäntöjen mahdollinen muuttaminen ja virassa olevan ihmisen irtisanominen.

Ensi keväänä on odotettavissa värikästä ja perusteellista keskustelua kirkon virkamiesten ja -naisten asemasta ja sen muuttamisesta.